Maailman parhaimmalle äidille

Ensimmäinen äitienpäivä kun joudun äidilleni lähettämään rakkauden täytteisiä äitienpäivä ajatuksia taivaaseen. On lauantai- ilta ja vettä sataa taivaan täydeltä. Niin myös toisinaan minun sisälläni. Yleiset juhlapäivät ovat muuttaneet muotoaan, yksi toisensa jälkeen. Tämä äitienpäivä on ehkä niistä yksi koskettavin, koska äiti oli todella läheinen itselleni ja olemme aina muistaneet äitiä ja mummia tärkeänä päivänä. 

Minä muistan ätini hyväsydämisenä ihmisenä, joka laittoi aina meidät lapset etusijalle. Hän huolehti ja huolehti, eikä ikinä väsynyt. Ainakaan ei sitä koskaan näyttänyt meille. Hänellä oli paras sylipaikka kun lapsenakin haimme turvaa. Toisinaan sitä sylipaikkaa vielä monesti aikuisenakin kaipaa ja olkapäätä, jolle voisi kuin ennen vanhaan purkaa ajatuksiaan. 

Muistan myös lapsuuden äitienpäivän aamun, kun muiden sisarustemme kanssa lähdimme laittamaan äidille aamupalapöytää esille, johon äiti tiesi olla nousematta ylös sängystä. Kerrankin, oikeen luvan kanssa, äiti sai loikoilla sängyssä niin kauan kunnes kutsu kävi aamupalalle. Pöytä oli katettu tarjoamisilla ja omilla pikku yllätys lahjoilla. 

Nykyään tämän tunteen saa kun omien lasten päiväkodissa askartelemia lahjoja availee. Ja joka kerta siinä on jotain taianomaista, silmäkulmia kostuttavaa, kun availee pikku kätösten väkertämiä paketteja. Ihania pieniä askartelijoita, ja kuinka ylpeinä ne äidille ojennetaan<3

Tänään tahdoin sitoa kimpun kotiin, kimppu äidille. Jokainen kukka siinä tuo minulle äidin mieleen. Aion tulevina vuosina myös äitienpäivän alla sitoa kimpun kotiin, olkoon äitini muisto kimpussa, jota saan katsella ja muistella lapsuutta. 

Kukkien sidonta on ihanaa, jokseenkin terapeuttista hommaa. Siinä värejä ja kukkia ihastellessa, tuoksun kautta aistit on avoinna tuntemaan mitä hyvää oloa ne tuovat mukanaan. Katselemalla kukkia sitä jotenkin saa mielenrauhaa<3

Maailman parhaimmalle äidille<3

Tämä blogi postauksen tunteiden myötä toivotan rakkautta kaikkien äitienpäivään<3

- Jaana