Kukas mä olen?

Iloinen, rempseä ja energinen kolmen pikku pojan äiti. Jokaiseen päivään touhun keskelle yritän  parhaani mukaan haalia itselleni mielekästä, voimauttavaa hommaa. Se on se mun juttu, kun saan tehdä niitä juttuja mitä mä rakastan. Ja se, että saa aikaiseksi kotipäivien lisäksi jotain uutta prokkista, niin  se saa minut entistä innokkaammaksi. Minussa kukkii luovuus, pidän kaikesta kauniista. Se voi olla niin hyvin luonto, tai sitten mitä vain kaunista, esimerkiksi kukat. Kummastakin esimerkistä muun muassa oma luova ajatusmaailmani haalii esim. diy- prokkisten pariin uusia kokeiluja. Tuunaan mielelläni luonnosta keräämiäni "aarteita" käsitöihin ja sisustukseen. Unohdin jo mainita, mutta rakastan sisustamista. Ja nimenomaan myös sitä oma tekemää. Hyvinvointi, ja muun muassa diy- hemmottelut hyvinvointituotteiden parissa tuovat myös pientä luksusta kotiäidin lifestyleen. 

Perheellisenä tiedät varmaan kuinka työntäyteistä arki pienten perässä on, ja monesti huomaat jo päivän mennessä illan puolelle, että sinusta on imetty jo kaikki mahdollinen energia irti. No, kyllä. Myönnän, itselläni oli sama asia kun ensimmäisen kanssa suhailin päivät pitkät kotona. Aika yllättävä oli muutos arkeen pienen vauvan kanssa. Silloin kyllä voin todeta etten jaksanut tehdä mitään ylimääräistä! Jos sain vauvan unille, niin painuin makuuasentoon itsekin, ja koitin selvitä koomasta! 

Toisen lapsen jälkeen tilanne oli onneksi kääntynyt parempaan suuntaan. Olin jostain hoksannut, että mäkin edelleen oon olemassa. Se sama Jaana on tässä edelleen, joka on tosin kaiken oman hauskan tekemisen haudannut jonnekin. Mutta tiesin, että muutos on omien korvien välissä. Silloin toisen lapseni ollessa pieni, vuonna 2015 alkuvuodesta tarkalleen mietittynä mieskin ehdotti, että mitä jos keksisit itsellesi jotain harrastusta. Ja sen voin sanoa olleen paras "näpäytys" aikoihin. Itseasiassa sen jälkeen huomasinkin haluavani haalia omaan elämääni niitä askareita, joita omalla vapaa- ajallani voin nauttia tekeväni. Niitä oli muun muassa kuntosali jäsenyyden uudelleen starttaus ja treenaamisesta innostuminen. Myös ääripäänä tälle liikkumiselle kehittelin lisäksi jostain idean, että alkaisin virkkaamaan mattoja, joka loppujen lopuksi tapahtui, en vain ehkä ymmärrä että miten onnistuin siinä! Olen aina ollut kiinnostunut kylläkin käsitöistä mutta esim. villasukkien ym. vastaavien työstäminen on tuntuneet kaukaisilta ajatuksilta, mutta mattojen virkkauksien kanssa yksinkertaisesti kävi niin, että otin Youtuben esiin, ja aloin tutustua perussilmukoihin. Jonka jälkeen tajusin, että minähän osaan lukea virkkausohjeita, toisin kuin alkujen alussa katselin että melkoista hebrean kieltä. 

Kolmannen lapsen kohdalla minulle oli jo itsestään selvyys, että niille omille jutuille pitää edelleen löytyä aikaa. Sitä ei voi viedä sekään pois, että vaikka lapsia on taas yksi enemmän. Tähän auttaa tarkoin suunnitellut hetket niiden toteuttamiseen yhdessä puolison kanssa, jonka kanssa pääosin jaamme lastenhoidon keskenämme. Ja kolmannen lapsen kohdalla jo allekirjoitan sen, että oma aika ja sen mielekäs tekeminen lataavat minuun lisää hyvää energiaa, kuin että se veisi minulta sitä pois. Nimenomaan sitä sen oman ajan parhaimmillaan toivoisi kaikilla olevan, että saat huokaista päivän askareista ja nauttia tekemisestä. Minuun on luovuus iskenyt kiinni niin, että tykkään paljon haalia omaan aikaan käsillä tekemistä. Käsityöt on parasta siinä. Tykkään ottaa vaikutteita muiden ideoista, ja kokeilla minulle uusia juttuja. 

Kolmannen lapsen kohdalla minulle on blogien muodossa tullut tarve jakaa ajatuksiani muille. Ideoita muille. Siksi juuri tätä Hetki aikaa itselle- blogia suunnitellessa on ajatus ollut alusta lähtien se, että annan jokaiseen postaukseen oman intuition johdatella, mitä milloinkin kirjoitan. Mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä, ja mikä asia haluaa tulla esille. 

Mukavia lukuhetkiä parissani, 

Jaana