Pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni kunniatehtävään, kaasoksi tärkeälle ja rakkaalle ystävälleni. Vastaanotin kaason tehtävän onnellisena vastaan, ja koko alku kevään, kesän ja nyt loppukesän päiviin on kuulunut jännittävä suunnittelu polttareita suunnitellen. Olinkin erittäin innoissani polttareista ja niiden suunnittelusta kahden muun kaason kanssa, koska lukeudun itse niihin tyyppeihin, jotka rakastaa järkkäillä kaikkea mahdollista kissan ristiäisistä lähtien!
Juhlien suunnittelu on kyllä itselle ollut aina antoisaa ja innostavaa aikaa, jolloin voi päästää luovuuden irti. Voisin jopa kuvitella tekeväni juhlasuunnittelua osittain työnäkin, ja järkkäillä ihmisille juhlia elämän eri tilanteisiin. Sytyn herkästi monille ideoille, ja tykkään kun hetken mielijohteesta syntyneet ideanpoikasetkin lähtevät kasvamaan suuremmiksi. Rakastan myös verkostoitumista, joten juhlia järjestäessä parasta onkin, kun pääsee erilaisten yritysten ja ihmisten kanssa hiomaan ja suunnittelemaan yksityiskohtia tarkemmin.
Kaasoiluun itsellä ei siis ollut aiempaa kokemusta, muistan vain aiemmin miettineeni, että näinköhän koskaan pääsen kenenkään kaason tehtäviin;) Minut yllätettiin! Itselleni muistoissa on juurikin tämä päivä 14.8. ollessani itse 9 vuotta sitten morsmaikkuna, joten omat häät muistuvat tarkoin mieleeni. Se vasta jännittävää aikaa olikin, kun kirkon pitkää käytävää Taulumäen kirkossa asteli isän saattamana eteenpäin. Kaason tehtävissä sisko ja vastaavasti puolison veli bestamanina hoitivat tärkeää päivää. Huh, kuinka jännitys nousee pintaan. Yhtä jännittävää se on siis morsiammelle ja sulhaselle kuin kaasoille ja bestmanneille.
Polttarit sujuivat juuri niin kuin olimme suunnitelleet, ajatelleet ja "tuskailleet". Muutamia vielä viime hetkille mietinnässä olleita asioita oli ne, joihin itsellä ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa, oli sää. Tai miten siirtymisiin varattu aika tulee pelittämään. Tai mikäli tulee matkan varrelle jotain problematiikkaa niin miten se vaikuttaa kokonaisuuteen. Vesikuuroilta vältyttiin ja saatiin morsmaikku etapeista toiseen ilman suurempia kastumisia. Mitä nyt hiki tuli zumbaillessa ja kuplafutiksessa pallon sisällä auringossa! Mutta ei tarvinnut morsiammen motskarikyydissä hytistä vesikuurossa tai avoauto kyydissä turvautua nostamaan auton kattoa ylös. Mitä nyt pikku viba sattui laittaessamme morsmaikun salamyhkäisen motskari kyytsääjän matkaan, että hänen saadessaan kuskilta seuraavan vihjekuoren, niin siellä oli pienimuotoinen navigointi tehtävä. (Navigointiin ajateltu morsiammen puhelin jäi kaasojen autoon);) Mutta perinteisellä tyylillä kekseliäs morsian löysi määränpäähän ilman mitään nykyajan puhelimia! Hyvä hyvä.
Viikonlopun jaksolle mahtui paljon naurua ja hauskaa hulluttelua. Naisporukan iloinen ja hilpeä fiilis tuntuu fiiliksissä edelleen. Niin hyvää se tek, kaasollekin <3
Kaasoillen,
Jaana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei, jätäthän minulle kommentteja ja ajatuksia mitä tekstini sinussa herättävät:)