Keskeneräisyys

Keskeneräisenä on hyvä olla. Se tunne, että sinulla on vielä paljon opittavaa ja halua kehittää omia taitoja uuteen suuntaan, on minun mielestä ihana tunne. En missään nimessä halua olla täysin valmis elämässäni. Viime blogissani käsittelin omia kuvioitani sen jälkeiseltä ajalta, kun näitä ihania lapsia siunaantui meillekin, ja mitkä olivat päämäärät ennen lapsien saamista. 

Opiskelut pulkassa, työpaikka, taloudellinen vakaus ja muukin elämä tasapainossa. Silloin on lasten lupa tulla, kun on elämän palaset kohdallaan. Niin monikin ajattelee ja toimii tiettyjen raamien mukaan. Niin siis minäkin olen tehnyt, mutta merkillistä on ollut huomata kuinka paljon elämän arvot saavat uusia näkökantoja juurikin lasten myötä ja muokkaantuvat sitä mukaa. Useat asiat saavat uuden merkityksen, joihin ei niin kiinnittänyt huomiota ennen lapsia. Vaikka se, että minkälaisia töitä tulevaisuudessa haluaa tehdä, minkälaisia työvuoroja toivoo tekevän ja kuinka ne kaikki sopii lapsiperheen arkeen. 

Yksinkertaisesti voi jopa käydä niin, että mieli halajaa lähteä uudelleen opiskelemaan jotakin ihan uutta alaa, kuin mihin ennen lapsia olitkaan opiskellut. Huomaat kaipaavasi elämään jotakin sellaista joka palvelisi sinua vielä paremmin kuin aiemmat valinnat. Alle kaksikymppisenä tehdyt valinnat eivät ehkä ole enää siinä kohtaa samalla linjalla ajatuksesi kanssa kun ikää on tullut toiset samanlaiset lisää. Koen vahvasti myös kaikkien elämän tapahtumien vaikuttavan omiin päätöksiin. Paljosta oppineena, sitä tulee miettineeksi, että kaikilla tapahtumilla on taatusti tarkoituksensa, ohjata juuri sinne suuntaan kun sitä on tarkoituskin mennä. 

Itse olen aina ollut kovasti halukas kouluttamaan itseäni esimerkiksi työni ohella, ja nyt tähtäimessä on tulevaisuudelle lukuisia koulutuksia, jotka vievät toivottavasti itseäni sinne suuntaan jossa haaveeni ovat. Minulla oli keväällä suuria suunnitelmia AMK- opintoja varten, mutta koska haave kariutui jäämällä opintopaikkaa vaille, olin itselleni kehitellyt jo backup pläänejä. Tiesin, etten aio opiskelujen kanssa jäädä lepäämään laakereilleni, vaan haaveiden eteen, tehdään töitä. Niihin napataan kiinni.

Olen enemmän kuin innoissani syksyn tulevista koulutus suunnitelmistani! Aloitan syyskuussa Valmentamon  life coach- koulutuksen, joka vuoden mittaisella koulutuksella antaa eväitä muun muassa valmennuksellisiin tehtäviin, sekä antaa suuren arvon työpaikoille muun muassa ihmisten johtamiseen, tavoitteiden kirkastamiseen, motivointiin ja sitoutumiseen ja työhyvinvointiin. Muun muassa edellä mainittuihin, kuin myös kokonaisvaltaisesti antaa työkaluja merkittäviin asioihin sekä työelämään, mutta myös uskon koulutuksen vievän omaa itseäni ja ymmärrystä oman elämän tarkoituksesta uudelle tasolle. Elämäntapa valmentajan koulutus on itselleni ponnahduslauta eteenpäin tulevaisuuteen, toivon mukaan johdatellen reittiä juuri toivottuun suuntaan. 

"Dream it and make it happen". 

Mitään ei saavuta, jollei uskalla irroittaa otetta vanhasta ja antaa päiviin virrata uutta. Koen erittäin tervetulleeksi uudet tuulet omiin syksyn pimeneviin päiviin, ja toivon pian minulla olevan annettavaa enemmän muillekin. Luottavaisin mielin ajatus kutkuttelee jo valmennuksellisista tehtävistä, joita voin mahdollisuutena tarjota niitä kaipaaville. Tai mistä sitä tietää vielä minkälaista porukkaa jossain vaiheessa pääsen koutsaamaan, olen valmis:)

Jos sinulla on haaveita, tartu niihin rohkeasti kiinni! Muista elää omannäköistä elämääsi!

Kuvat on luvalla kopioitu blogiini mukaan, ovat Valmentamon omia kuvia<3

- Jaana