Roihu

Ajatus. 

Kuinka jostakin asiasta voi lähteä liikkeelle tapahtumien virta. Kuten itselläni kävi tänään tuijoteltuani tulen roihua illalla naapuruston yhteisessä glögihetkessä notskilla. Roihu. Onnellisuuden roihu. Tämän, kohta kuluneen vuoden "roihu" hetket, jotka ovat olleet sytykkeen muodossa itselle aluksi, ja jotka ovat roihahtaneet merkityksellisiksi asioiksi päivien, kuukausien edetessä. Roihuava vuosi 2019. Ajatus uudelle blogipostaukselle, mahdolliselle tämän vuoden viimeiselle sellaiselle syntyi tämän illan nuotiosta.  

Loppu vuonna tulee aina jotenkin katsasteltua kulunutta vuotta taaksepäin. Mitä kaikkea sitä on vuoden aikana tapahtunut ja mihin on päästy. Tätä vuotta kiitollisin silmin katselen, koska löydän sieltä paljon hyvää. Toki matkaan on mahtunut alamäkiä ja kuoppiakin, mutta koitan keskittyä vaalimaan hyvää pienistäkin asioista. Asioista, joilla oikeastaan on ainoastaan väliä. 

Kuinka usein sinä pysähdyt miettineeksi, mistä kaikesta sinä loppu pelissä oletkaan onnellinen? Mitkä kaikki asiat sinulla on hyvin? Mistä asioista sinä voit olla kiitollinen?

Yksi päivä ajellessani loppu vuodelle ottamaani "Haaveiletko yrittäjyydestä"- kurssille, havahduin matkalla auton ratissa ajatukseen, että kuinka paljon olenkaan syksyn aikana saanut runsautta elämääni juurikin koulutuksien myötä ja kuinka moneen uuteen ihmiseen olen saanut tutustua sanotaanko viimeisen 4 kk:n aikana. Laskin, että olen tutustunut noiden muutaman kuukauden aikana vajaaseen 50 uuteen henkilöön. Matka osan porukan kanssa syventyy varmasti ensi vuoden puolella koulutusten myötä lisää, mutta en voisi olla kuin kiitollinen siitä, että olen saanut elämääni näin paljon uusia ihmisiä. Äiti ihmisille, kotona olleelle, tuo määrä on aivan huikean iso! Voin sanoa, että puhutaan isosta jutusta!

Kiitos, kiitos, kiitos:)

Tämä vuosi on ollut myös itsensä kanssa kasvamista, entisestään. Vaikeat hetket ovat vahvistaneet, ja jokin on minussa saanut uskomaan vahvasti, että asiat tulevat omalla painollaan. Juuri niillä hetkillä, kun ne on tullakseen. Kuin ihmeen kaupalla sain loppu vuodelle eteeni useamman jatkokoulutuspaikka idean, joita ensi vuodelle tässä kovaa vauhtia suunnittelen. Ja tosissaan se oli kuin ihmeen kaupalla, kun pitkin vuotta  oli tuntunut, etten löydä millään mitään etappeja mihin voisi tarttua, mitään sellaista joka olisi itseään sytyttänyt, ei ollut nähtävilläkään. Marraskuussa huomasin pitäväni kädessä tulostettuna 6 eri koulutus mahdollisuutta, pää täysin pyörällä ja hieman pelokkaanakin. 

Pelokkaana osittain, koska kolme näistä koulutuksista liittyivät yrittäjyyteen. Mutta nähtävästi niitä kun minun eteen annettiin kuin soppakauhalla, ajattelin, että oli minun otettava selvyys tästä ensimmäisestäkin. Ajattelin siis kääntää kaikki kortit, mitä esillä on. 

Yrittäjyys on kiinnostanut minua itseäni pitkään, ja olen aina ihaillut henkilöitä, jotka pyörittävät oman yrityksen toimintaa ja tekevät sitä mitä rakastavat. Minulla ei vain ollut oikeen minkäänlaista hajua, mitä se kaikki onkaan. Mitä yrittäjyys on ja miten sitä voi työskennellä yrittäjänä. Kuitenkin olen koko ajan tiennyt, että todennäköisimmin minun tulevaisuudessa kuuluu ehkä ottaa askel yrittäjyyden suuntaan, koska tulevia valmennuksia ajatellen, se taitaa olla polkuni valmistuttuani Life coachiksi. Ajatus kirkastui todella hurjasti tuon Haaveiletko yrittäjyydestä valmennuskurssin avulla, ja uskon tietäväni mitä tulema tuo. Asiat konkretisoituivat ja aloin nähdä omaa kokonaispakettiani uusin silmin. Valmennusmajakan kouluttajat olivat alansa asiantuntijoita, ja odotin joulukuun jokaisena aamuna päivän teemoja innolla, uutta oppien.

Täytyy sanoa, että kaikesta tästä uudesta tiedon määrästä on tullut huomattua kuinka itsensä kehittämisellä on onnellisuuteen vaikuttava efekti. Älyllistä hyvinvointia vahvistaen, olen saanut itselleni motivaation ensi vuodellekin jatkokouluttautumiseen ja eteenpäin menemiseen. Omaa unelma polkua rakentaen, olen täysin sitoutunut päämäärääni. Nämä on isoja asioita edelleenkin tälle samaiselle äiti ihmiselle, kotona olleelle, että on päässyt viemään omaa kouluttautumista eteenpäin. Minun mittakaavassa isoja juttuja.

Yksi ehdottomasti tärkein tämän vuoden suurimpia antoisia hetkiä, on ollut alkaa tekemään harjoitus valmennuksia koskien life coach- koulutusta. Niissä on ollut niin iso tunne roihu mukana alusta asti, jo pelkästään ajattelemalla, että jos valmennettava saavuttaa elämäänsä muutoksilla jotakin uutta, tyytyväisempää ja onnellisempaa olotilaa. Minä olen siinä kohtaa onnellinen, jos olen saanut olla mukana auttamassa henkilön muutosprosessia toivottuun suuntaan. Aion ottaa harjoitus valmennuksista kaiken irti, ja oppia siinä ohella itsekin ja kasvaa valmentajana. En voisi onnellisempia olla, että lähdin tuohon koulutukseen. 

Enkeleitä tekemässä

Suurta tunneroihua tuntee myös tätäkin vuotta taaksepäin miettien, ja lapsia ajatellen. Heidän kanssaan vietettyjä ihania, vauhdikkaita ja eteenpäin vieviä hetkiä. Isoin aloitti koulun, ja samalla pienin aloitti päiväkoti matkansa. Onnen tunteita, että pienimmäinenkin on päässyt aloittamaan oman matkansa päiväkotimaailmassa, ja kuinka ihania hoitajia siellä lastemme kanssa onkaan hoitamassa. 

Roihua on ollut myös rakkauvessa. Ihan omassakin parisuhteessa- yhteenpuhaltamisen vahvistuneessa liekissä, kuin että sain olla todistamassa kun rakas ystäväni pääsi avioliiton satamaan. Omassa parisuhteessa tämän vuoden isoimpia hetkiä on ollut huomata arkinen aherrus. Se, kuinka kaksikin ihmistä keskenään- riittää. Kun yhdessä on se voima, mitä tämän hetkinen arki meiltä vaatii, sitä on huomannut tiimiytyvänsä entisestään tiukemmin puolisoon ja päinvastoin. Me olemme usein nauraneet keskenämme, että onhan tässä melkoisen hyvä tiimi oltava;) Ja kyllä, vaikka välillä meinaa usko ja toivo loppua, niin jostain  kummasta jompi kumpi meistä on jo puoli matkaa vastassa.